Ajankohtaista > Suomalainen äly valtaa maailman meret

Suomalainen äly valtaa maailman meret

Tämän päivän merenkulku on verrattavissa lentoliikenteeseen tai navigaattoriautoiluun, jossa alus on jatkuvasti yhteydessä eri maiden valvontakeskuksiin. Tulevaisuus voi olla ehkä kokonaan miehittämättömien alusten. Voisiko Suomi nousta älykkään meriliikenteen edelläkävijäksi?

Helsinki, we have a problem

Kun kuuntelee MERIT – älykäs meriteollisuus hankkeen projektipäällikkö Ulla Tapanista niin alkuun tulee mieleen Tom Hanksin tähdittämä Apollo 13 –aluksen kuulennosta kertova elokuva, jossa yhteistyössä komentokeskuksen kanssa toimien päästään huikeiden vaiheiden kautta onnellisesti takaisin maan kamaralle.

Niistä ajoista maailma on muuttunut paljon. Meidän olisi nykyisin vaikea tulla toimeen ilman internetiä, kännyköitä tai tablettitietokoneitamme. Lataamme verkosta langattomasti musiikkia, pelejä ja erilaista hyötysisältöä. Laitteitamme ja niiden ohjelmistoja huolletaan langattomasti verkon kautta. Uudet tekniikat tuovat mahdollisuuksia myös merialalle ja meriteknologiaan. Erityisesti 2000-luvulla meriteknologian kehitys on astunut ison harppauksen eteenpäin. Asiaa ovat olleet vauhdittamassa ympäristö- ja turvallisuusnormien kiristyminen sekä polttoaineen hinnan nousu.
- Vasta nyt ovat näkyvissä ne mahdollisuudet, joita tietoliikenne, ohjausjärjestelmät, kehittyneet suunnittelutekniikat ja teollinen Internet antavat merenkulkuun, MERIT – hankkeen projektipäällikkö Ulla Tapaninen kertoo.

Jos tulevaisuuden merialus joutuu Apollo 13 -aluksen tavoin hankaliin tilanteisiin, niin monet sen huolto- ja korjaustoimenpiteistä pystyttäisiin hoitamaan etävalvomon kautta maista käsin. Ainakin jos se on Ulla Tapanisesta ja MERIT –hankkeen suomalaisista huippuosaajista kiinni.

Merikuljetukset kaksinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä
Maailmankaupasta 90 prosenttia kuljetetaan määrällä mitattuna meritse ja vuoteen 2030 mennessä määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan 9 miljardista tonnista 19-24 miljardin tonnin välille.

Suomalaisen meriteollisuuden osalta asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että merijään asteittainen sulaminen arktisella alueella on herättänyt monen maan kiinnostuksen alueen luonnonvaroja sekä lyhyempiä merireittejä kohtaan.

Arktisella alueella on huomattava taloudellinen potentiaali, josta Suomen meriklusteri voi tulevaisuudessa hyötyä. Suomen valtteja ovat erinomainen arktisen teknologian osaaminen sekä talvimerenkulkukokemus.

- Suomella on erinomainen maine ympäristöriskien hallinnassa Itämerellä, esimerkiksi maailmanlaajuisesti palkittu GOFREP -järjestelmä on vähentänyt Suomenlahdella tapahtuneet onnettomuudet tilastollisesti minimiin. Jotta arktiset alueet pystytään ottamaan vastuullisen taloudellisen toiminnan käyttöön, on siellä suuri kysyntä suomalaisille turvallisuus- ja riskienhallintajärjestelmille, Ulla Tapaninen avaa suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia.

Meriteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2012 5,4 miljardia euroa eli reilusti kaksinkertainen esimerkiksi paljon viime aikoina huomiota saaneeseen peliteollisuuteen verrattuna. Suomalaisen ICT- ja meriteknologia-osaamisen yhdistäminen luo lukujen valossa suuria mahdollisuuksia niin alaa kuin koko Suomea ajatellen.

Helsinkiin älykkään meriteollisuuden keskittymä
Pääkaupunkiseutu on Suomen kansallisen ja kansainvälisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein kappaletavarasatama sekä lentorahtiasema. Vuosaaren sataman kautta kuljetettu tavaraliikenne edustaa arvoltaan lähes kolmasosaa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja määrältään neljäsosaa meritse kuljetetun kappaletavaraliikenteen määrästä.

Helsinkiin ja lähialueille keskittyy myös yksi valtakuntamme tärkeimmistä meriklusteriyritysten keskittymistä. Alueelta löytyvät tärkeimmät tutkimuslaitokset , kuten VTT, SYKE, ja Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto. Samoin täällä ovat insinööritoimistot, kuten Aker Arctic, Deltamarin, Elomatic, Eniram, Foreship ja Napa sekä teollisuusyritykset ABB Marine, Arctech Helsinki Shipyard ja Wärtsilä.

Edellä mainituista yrityksistä Vuosaaren sataman yritysalueella toimivat jo ABB Marine, Aker Arctic ja Wärtsilä.

ABB Marinen ykköstuote on sähköinen Azipod®-propulsioärjestelmä, joka edistää laivojen polttoainetaloudellisuutta, energiatehokkuutta ja ajettavuutta. Vuosi 2014 on ollut Azipod®-järjestelmien myynnin osalta ennätyksellinen. Kauppa käy erityisesti jäisissä olosuhteissa.

Aker Arctic taas on kehittänyt lukuisia menestyksekkäitä tuotteita ja laivakonsepteja arktiseen merenkulkuun. Yrityksen huippumodernissa laboratoriossa ja koelaitoksessa testataan jäänmurtajien ja muiden jäissä kulkevien alusten ja rakenteiden suorituskykyä pienoismallien avulla koealtaassa todellisuutta vastaavissa olosuhteissa. Yhtiö kehittää tällä hetkellä arktisiin olosuhteisiin, paitsi uusia laivakonsepteja, erityisesti ice management toimintoja sekä niihin liittyviä ajosimulaattoreita.

Wärtsilä puolestaan on avannut Vuosaareen merkittävän huoltotukikohdan, joka osallistuu yhtiön monien varustamoasiakkaiden alusten elinkaaripalvelun hoitoon.

- Vuosaaren sataman yritysalue on niitä harvoja paikkoja Helsingissä, joissa on tilaa vielä kasvaa. Vuosaaren yritysalue on suuri mahdollisuus Meri-IT alan kasvuun, projektipäällikkö Ulla Tapaninen pohtii Vuosaaren tarjoamia mahdollisuuksia.

Aker Arcticin entisellä toimitusjohtajalla Mikko Niinillä on ollut merkittävä rooli MERIT -hankkeen taustalla.

- Mikko Niini on pitkään puhunut merenkulun ja meriteollisuuden klustereiden yhteistyön merkityksestä ja mahdollisuuksista. Hän on ollut eräs tämänkin projektin alkuperäisistä puolestapuhujista, Ulla Tapaninen kertoo Niinin vahvasta panoksesta.

Mikko Niini toimii nyt valtion omistukseen siirtyneiden Nesteen entisten laivojen hoitovarustamon Navidom Oy:n hallituksen puheenjohtajana, ESL Shipping Oy:n hallituksessa sekä Tekesin ”Arktiset meret” ohjelman ohjausryhmän vetäjänä ja on jäsenenä myös MERIT-projektin ohjausryhmässä.

Meriteknologian osaamisesta kansainvälinen brändi

MERIT hankkeen tavoitteet Tapaninen kiteyttää seuraavasti.

- Tarkoitus on, että suomalainen Meri-IT osaaminen löytää markkinansa ja on jonain päivänä kansainvälinen brändi mobiili- tai peli-alan tapaan, Tapaninen tarkentaa.

- Esimerkkeinä mainittakoon merellisen datan hyödyntäminen, mittaus- ja monitorointitekniikat sekä meriliikenteen ohjaus ja riskienhallinta, Tapaninen jatkaa hankkeen tavoitteista.

MERIT -verkoston kautta yritykset saavat tuen toimintojensa ja osaamisensa yhdistämiseen ja asiakaskontaktien löytämiseen. Hankkeen avulla suomalaisella meriteollisuudella on mahdollisuus vahvistaa uutta kasvu-uraansa ja tukea osaltaan ICT-alan rakennemuutosta.

- Eräänä konkreettisena tavoitteena voi mainita myös älykkään satamaprosessin saamisen Helsingin Länsisataman Viron liikenteeseen, hän jatkaa edelleen.

Kaupunki tukee MERIT -klusterin käynnistämistä

Hanke on merkittävä avaus Helsingin kaupungilta ja sillä pyritään tukemaan kansallisesti ja alueellisesti meriklusteria sen kasvusektorilla. Hankkeen rahoitus tulee Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kyse ei ole siis Helsingin kaupungin perustoiminnasta.

- Helsingin kaupungin tavoitteena on elinkeinopolitiikan suuntaviivojensa mukaan tukea tämän klusterin rakentumista ja siirtää se sitten kokonaisvaltaisesti yrityksille itselleen, Tapaninen kertoo kaupungin tavoitteista hankkeen tiimoilta.

Hanketta johdetaan Helsingin kaupungin elinkeino-osastolla elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkinevan alaisuudessa ja projektin vastuullisena vetäjänä toimii Ulla Tapaninen.

- Ensimmäisen alustavan muistion kirjoitin aiheesta noin vuosi sitten. Maaliskuussa käynnistyivät keskustelut TEM:in kanssa, kesäkuussa rupesimme rakentamaan projektia, syksyllä jätimme hakemuksen ja aloitin täysipäiväisesti, hän jatkaa.

MERIT -projekti päättyy virallisesti 2016 lopussa, jonka jälkeen kaupungin tukea ei ole tarkoitus jatkaa ainakaan samantyyppisenä.

- Mahdollisesti silloin on uusia ajatuksia ja ideoita, joita voimme yhdessä yritysten kanssa viedä eteenpäin, Tapaninen pohtii tulevaa.

- Suomessa on jo olemassa monta Meri-IT alan menestyjää, esim. Eniram laivojen energiatehokkuuden parissa, mutta yritykset toimivat vielä yksin, eikä klusteri-ilmiötä ole syntynyt. Kun onnistumme siinä, niin 1+1 voi olla enemmän kuin osiensa summa, hän toteaa lopuksi.

Helsinki – mission accomplished!
Kun tulevaisuudentutkijat visioivat vuotta 2030, niin suomalaiset liikkuvat robottiautoilla ja analysoivat itse omaa terveydentilaansa kännykällä. On nanotekniikkaa, 3D-tulostusta, esineiden Internetiä ja tekoälyä. Yksi eniten ihmisten elämään vaikuttava kehitys tapahtuu nimenomaan logistiikan alueella.

Tulevaisuuden merialuksesta saapuu kuittausviesti maissa sijaitsevaan etäohjaamon valvojalle - mission accomplished. Alus on itse korjannut itsensä ja kapteeni voi myhäillä tyytyväisenä omalla kotisohvallaan. Kiitos suomalaisen MERI-IT osaamisen.

Ulla Tapaninen –merilogistiikan palkittu huippuasiantuntija
Tekniikan tohtori Ulla Tapaninen on kansainvälisen logistiikan ykkösasiantuntijoita Suomessa. Tapaninen on paitsi kirjoittanut alan suomenkielisen perusoppikirjan, toiminut myös pitkään alalla eri tehtävissä muun muassa varustamon ympäristöpäällikkönä, merenkulun logistiikan professorina Turun yliopistossa ja kansainvälisen logistiikan asiantuntijana.

Lisäksi hän osallistunut parinkymmenen vuoden ajan alan kymmeniin kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitettuihin tutkimus- ja kehitysprojekteihin.

Päivätyönsä ohella Tapaninen toimii merkittävän suomalaisen varustamon hallituksessa (ESL-Shipping), vastuullisena johtajana Suomen Akatemian rahoittamassa vastuullisen merenkulun hankkeessa (CHIP) ja TEKES:n Arktiset meret -tutkimusohjelman johtoryhmässä.

Ulla Tapaninen on palkittu vuonna INNOSUOMI 2011 –kilpailussa Kymenlaakson maakunnan osalta. Mobiilisatama-hanke sijoittui jaetulle 1. sijalle.

MERIT –hankkeessa tässä vaiheessa mukana olevia yrityksiä:
Aker Arctic, Arctech, Eniram, Wärtsilä, ESL-Shipping, Finnpilot, Ixonos.

Hankkeen aikataulu ja lisätiedot

1.11.2014 – 31.12.2016.
Lisätietoja MERIT -hankkeesta – Ulla Tapaninen, p. 09 310 37350.

Teksti: Pekka Pirkkala/Brutoff & Co
Kuvat: Aker Arctic, Arctech ja Helsingin kaupunki
Yhteistyökumppanit Helsingin Kaupunki Lemminkäinen Paulig